Ah, ensimmäinen pääsiäispäivä. Näinpähän kummallista unta, se oli monessa osassa. Ensinnäkin näin jotain unta, että koulussa meidän nimet vaihdettiin joittenkin säveltäjien nimiksi. Mä olisin halunnu olla toitoi... Andrew Lloyd Webber, mut sit meidän luokkalainen Milla vei sen multa. Sit mä jouduin olla Händel, josta mä oon tehny esitelmänkin. Sit se uni vaihtu, ja mä katoin jotain ohjelmaa TV:stä, siin oli toi... Jone Nikula. Se selitti jostain omasta raamatustaan, mut sit se olikin se kirja, Hanoi Rocks kirja. Se oli sekavaa! 

Tänään olis ohjelmistossa... lähtö tädin luokse, jee jee. Siel on mun serkun, siis mun kummitädin, lapset. Yks on mun ikänen, yks on mun pikkusiskoa päivän nuorempi. Sit joku.. neljä vuotias..? Ugh en jaksais lähteä. mutkun porukat lähtee "entisten nuorten sävellahja" tai jtn semmosta, konserttiin, niin ne ei voi jättää mua ja siskoa yksin tänne. Hah! Mitä ne luulee, et me mennään ostamaan olutta tai huumeita joltain? Ei todellakaan, me ollaan... fiksuja? Ei ehkä, mut siis... Sen verran. Ja oonhan mä lukenu Andy-sedän kirjaa, josta olen oppinut, että huumeet ovat paha asia. Heh. Puhun tällä hetkellä Brasilialaisen kanssa Omeglessa. Ja mä unohan koko ajan, mitä mun pitää sanoa. Ja mulla on ongelmia enlanninkielen kans. Heh. 

Mä katoin eilen sen The Real McCoy-leffan. Se oli parempi, kui mä muistin. Andy oli taas oma hurmaava (heh) itsensa ja Angela oli kauniimpi kui mä muistin... Michaelista muistinkin, et se ei näy kunnolla kertaakaan tos leffas. Sit oli nää Dave Lindholm, Pelle Miljoona ja Remu Aaltonen, jumalauta! "Vaikkakin se näyttää ne pikku temppunsa, et se polttaa kaikki sun röökit, vie kaikki sun rahat ja juo noin puolet kahvistaki, vaik sitä ei ees huvittais. Se ottaa sen sillee ohimennen, et onks toi hyvää." "Ja kitara soi aina kun tarttee, ja välillä vaikka ei tarttiskaan." Mitäs muuta. Kaikki ne biisit oli kivoja, ainoastaan se saunakohtaus, uh. En nähny sitä, peitin silmät. Mun oli pakko, kuka haluaa nähdä ketään alastomana, vaikka se juttu ei näkyiskään! Sain traumoja, ugh ugh, Happeaaa! Ja sit se putoamis kohtaus, se on pelottava. Kun Andy putoaa sieltä parvekkeelta, se on pelottavaa. Ja sit kun se oli ikkunaostoksilla, jumalauta! En oo koskaan nauranu niin paljon. Ehkei se ollukaan tarkotettu naurettavaksi, hmh? No mut mä naurankin vähän oudoille kohdille. "Nalle Puh vapaaksi, Kahleet irti, tänään ja nyt!" Se superkärpänen oli outo. Andy pukeutui kärpäseksi, siis. Mun mutsikin vaan, et se ei käsitä sitä kärpäs juttua. Paras repliikki koko elokuvan aikana oli "Hallelujah, ne on taivaan avaimet! Olen tullut uskoon, Olenko jopa jehovan todistaja." Heh. Annanpas tästä 4 ja ½ tähteä leffalle, wiii. 

Arvatkaas, mitä kappaletta kuuntelen tällä hetkellä? Ette haluakaan tietää... Pelle Miljoonan "Tahdon rakastella sinua". WTF, mulla on tämmösiäkin koneella?

Lisäks, huomenna tulee se... Jesus Christ Superstar leffa TV:stä. Aionpas kattoa sen, hehee! Aamu on muuten hei, kulunut täällä tosi hyvin. Heräsin tos puol seittemän, puin (Musta röyhelöpaita, päällä pinkki, leopardi kuvioinen liivi, mustat farkut) ja menin aamupalalle. Se oli niinku... Colaa ja rölli-suklaamuna. Heh! Laihdutus kuuri onnistuu tälleen hyvin. Mut ruokaa ei kato saa, kun joskus kolmen mais siel tädin luona. Aika hurmaavaa. Eli näännytän itteni nälkään! No mulla on toi rasvakerros semmonen, et saan siitä ravinnon hyvin. Ja nyt, toivon, et kukaan ei luule, et oon joku anorektikko, vaan oikeasti oon 164 senttii pitkä ja painan 64 kiloa. Sit mun kaveri on mua pitempi ja painaa yli 10 kiloo vähemmän. En mä aio itteäni kuihduttaa, vaan ainakin... 7 kiloa...? Et pääsisin siihen 50-60 kg väliin. Se ei oo paljoa? Viiski kiloo riittäis. En haluis kuitenkaan puhuu tämmösestä... Laihduttamisesta?

Uh, mulla on tekeillä jonkinlainen tarina... Se kertoo tyypistä nimeltä Andy Monroe. Se asuu kadulla tällä hetkellä. Meen vasta ekassa luvussa, RAAAAAAAH!

Niin, kunte huomaatte, mä en pakastunu eilen lenkillä, niin kui lupasin. Hitto oon hirvee petturi. Mut jospa... Jatkaisin tarinaa enkä kerro enää mitään! Ei mun, ei pitäny kirjottaa "enää mitään", tos vaan luki "enkä kerro" enkä mä tienny, mitä mun piti kirjottaa. Mut niin, mä tosiaan lähe veke nyt täältä, moimoi...

xoxo

Nemo